Koira hengellisenä matkakumppanina arjessa ja paastossa!

Blogiteksti: Eva

 

Paaston aika on luopumisen aikaa. Tämän kevään suuri paasto on ollut erityinen, sillä olen harjoitellut luopumista useista itselleni rakkaista ihmisistä.

 

Erityiseksi tämän kevään paaston on tehnyt myös se, että opettajanani on ollut aivan uudenlainen matkakumppani: perheeseemme syntynyt tyttökoira nimeltä Nikita.

 

Moni epävakaissa olosuhteissa kasvanut lapsi tuntee eläimet itselleen läheisemmiksi ja luotettavammiksi ystäviksi kuin toiset ihmiset. Joitakin vuosia sitten tekemässäni päihdetyötä koskevassa tutkimuksessa sain havaita, että osa haastattelemistani ihmisistä jopa samaistui enemmän eläimiin kuin ihmisiin. Ehkä valitsemassamme rodussa (akita inu) erityisen vaikutuksen teki meihinkin kyseisen rodun poikkeuksellinen uskollisuus perhettään kohtaan.

 

Olen oppinut pysähtymään ja kuuntelemaan

 

Olen saanut kasvaa Nikitan rinnalla henkisesti ja hengellisesti: Nikita on opettanut minut pysähtymään. Monta kertaa päivässä seisomme meren rannassa ja katselemme selän yli suurta matkustajalaivaa, kuinka se luikertelee kapeaa väylää saarten välissä, joskus etääntyen ja toisinaan taas tullen meitä ihan lähelle, kuin suuri talon seinä. Tuijotamme myös pienempiä jäänmurtajia, Urhoa, Sisua ja keitä nyt laiturissa sattuu olemaan. Aina me ihmettelemme niin ikään kiviä penkereiden reunoilla, puutikkuja nurmikolla, jäätelöpaperia rautalanka-aidassa, uuden vuoden raketeista lennähdelleitä muovinpaloja puistossa. Kaupunginosamme on varsinainen kansallisgalleria!

 

Olen Nikitan kanssa oppinut myös kuuntelemaan: olen saanut pitkästä aikaa korviini jäiden lähdöstä syntyneen kohinan, lintujen ja myyrien rapinaa pensasaidoissa, rekkojen ulosajon autolautoista, ja askelia, kaikenlaisia askelia, kopisevia, lässähteleviä ja laahaavia askelia, pomppivia epätasaisia askelia. Nyt tiedän, että korttelimme on myös todellinen äänien äiti, synnyttäjä.

 

Aluksi elo Nikitan kanssa oli kuin kurinalaisessa retriitissä. Aamun ylistys alkoi hyvissä ajoin n. klo 5.30, kun Nikita työnsi tuhisevan kostean nenänsä silmääni ja ilmoitti: nyt on hetkipalveluksen aika! Näin ei laudes eikä liioin vesper mennyt ohi. Toisinaan otimme vielä kompletorion päivän päätteeksi. Paaston edetessä meno on kuitenkin rentoutunut. Mekin olemme opettaneet Nikitalle jotakin - hiukan kärsivällisyyttä. En enää juokse yöpuvun housuissa kadulle. Myös raikkaat kevätillat ovat levollisia hiljentymisen hetkiä, rukouksen ja raamattumietiskelyn paikkoja.

 

Mitä eläimet puuhaavat keskenään? Isot koiravaarit ottavat pienen Nikita-tytön syleilyynsä. Raimo, suuri urosnoutaja, kellii maassa kuin nuori poika, antaa Nikitan reuhtoa pidäkkeettömästi neulan terävillä maitohampaillaan. Myös Sulo suojaa Nikitaa käpälillään hellästi rintakehänsä alle, kun muut koirat äityvät vauvalle liian rajuiksi.

 

Myös itsestäni on tullut taas lapsi. Olen käynyt läpi oman elämänkulkuni alkuvaiheita, pujahdellut aitojen väleistä, kaahaillut pihojen poikki, taiteillut vellimäisissä mutamaastoissa, loikkinut louhikoissa, löytänyt tiiliseinät, kivijalat, sementtirenkaat ja mattolaiturit.

 

Ja aivan oma lukunsa on tyttövauvamme jäsenyys hengellisessä matkakumppanuusryhmässämme.  Suunnistaessamme sisätiloissa pissalätäköltä toiselle saamme itse kukin tarkastella, kuinka syvästi olemme kultaisen säännön sisäistäneet: tee toiselle se, minkä toivoisit itsellesi tehtävän. Kuka hakee rätin, kuka ojentaa sen eteenpäin, kuka riisuu pissaan kastuneet sukkansa lätäkön viereen haisemaan, kuka kuljettaa ne pyykkikoppaan homehtumaan. Erilaisten ratkaisumallien seuraaminen vahvistaa hengellistä kutsumustietoisuutta. Mikä on juuri minun elämäni erityinen tarkoitus?

 

Olen tämän paastonajan harjoitellut luopumista isästäni, jonka siunasimme yhdessä haudan lepoon marraskuun lopulla. Isäni ehti nähdä valokuvat Nikitan biologisista vanhemmista, Hitosta ja Neosta. Myös isä lahjoitti ne varat, jotka pennun hankkimiseen tarvittiin. Tuntuu hyvältä, että myös tämä luopumisen matka oli näin hienosti valmistettu. Usko Kristuksen läsnäoloon on joka askeleella, laahaavalla ja pomppivalla epätasaisella askeleella, saanut vahvistua.

 

 

Sininauhaliitto

Sininauhaliitto on valtakunnallinen asiantuntija ja toimija päihteisiin sekä syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liitolla on 92 jäsenjärjestöä, jotka tekevät auttamistyötä kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta.